B.O.T.S.

Batswana eli botswanalaiset ovat yleisesti hyvin ystävällisiä henkilöitä. Ihmiset neuvovat mielellään, ja en oo valkoihoisena tuntenut itseäni kohdeltaneen mitenkään erilaisesti. Lapset saattavat hieman tuijotella vastaan tulevaa albiinosuomalaista niin kuin asiaan kuuluukin, mutta muuten olen tuntenut olevani kuin kuka tahansa normaali Botswanassa asuva henkilö. Aina silloin tällöin meiltä tietysti kysellään mielenkiinnosta, mistä päin olemme ja mitä teemme täällä. Suomi kuulostaa varmasti monesta hyvin kaukaiselta ja eksoottiselta maalta, eikä läheskään kaikki osaa sijoittaa Suomea maailman kartalle, onpa Suomen ajateltu olevan osavaltio Yhdysvalloissakin. Ihmiset varsinkin yliopistolla saattavat tervehtiä, vaikken ole heitä koskaan nähnytkään, ja hämmennyksen hetkiä aiheuttaa vieläkin, kun joskus aamuisin kuulee kouluun mentäessä takana olevilta ihmisiltä "Moi, moi" -huutoja. Jotkut paikalliset ovat siis nopeita oppimaan. :) Botswanalainen aloittaa keskustelun myös hyvin helposti - yksi mukava kaveri aloitti keskustelun kassajonossa nähtyään minulla "todella hienon oranssin lautasen", ja yhden yliopistolaisen kanssa tuli juteltua koko combimatka (combi = katso kohdasta Toyota Hiace) ja näyttipä hän combien vaihtoasemalla vielä tarkkaan mihin combiin tulisi hypätä. Tietysti täällä silti saa olla tarkkana: paikalliset varoittavat, että jotkut näkevät sinut vain rikkaana länsimaisena olentona. Sitä haluaisi olla avoin kaikille, mutta tietysti sitä tulee joissakin tilanteissa mietittyä, onko tämä kaveri oikeasti luotettava. Olen löytänyt mielestäni tähän asiaan aika hyvän tasapainon. En mainosta kenellekään esimerkiksi huoneemme numeroa, mutta juttelen ja tutustun mielelläni paikallisiin tyyppeihin. Varovainen kannattaa siis olla muttei vainoharhainen!

Kansanjuhlaa historian ensimmäisen botswanalaisen olympiamitalistin saapuessa kotiin

Sankarin auto

Ohittelu on täällä melkoisen erilaista kuin Suomessa. Täällä on vasemmanpuoleinen liikenne, ja varsinkin ekoina päivinä sai olla tarkkana, ettei jatkuvasti jäänyt autojen alle. Kävellessäkään ei aina oikein tiedä, miltä puolelta tulisi ohittaa, mutta aika nopeasti sitä oppi paikallisille tavoille. Tie on ylitettävä heti, kun on vähänkin saumaa päästä yli, ja kävellessä ohittelun voi hoitaa fiiliksen mukaan.

Miltäköhän puolelta nää ohittais?

Toyota Hiace on yhtä kuin paikallisliikenne. Täällä ei kulje siis paikallisbusseja, vaan niiden virkaa hoitaa Toyota Hiacet eli combit. Combit ovat valkoisia pakettiautoja, jotka ahdetaan täyteen ihmisiä. Ne kiertävät ympäri kaupunkia tiettyjä reittejä ja pysähtyvät combipysäkeillä. Autossa on kuski sekä henkilö, joka hoitaa rahapuolen ja ihmisten huutelun autoon. Combit ovat todella edullinen vaihtoehto liikkua täällä, sillä yksi combimatka maksaa 3,30 pulaa. (pula = katso kohdasta Waluutta seuraavasta postauksesta, mutta 1 pula = n. 10 senttiä). Itse olen ainakin tykännyt combimatkoista, vaikka näin kevään tullen niiden sisällä onkin todella kuuma, koska ilmastointia ei luonnollisestikaan ole. Combeissa soi useimmiten iloinen afrikkamusa ja combien maksutyypit auttavat mielellään, kun pitäisi löytää jokin uusi paikka Gaboronesta. Ensimmäinen combimatka oli melkoinen kokemus: combi oli täynnä vaihtareita, ja kuski halusi selkeästi esitellä viimesimmällä kuukausipalkalla ostettua subwoofferiaan. Kuvitelkaa tässä vaiheessa amisauto, josta ei kuulu ulospäin muuta kuin bassot. Nyt kuvitelkaa olevanne combin sisällä, jossa musiikki ja bassot ovat vielä kymmenen kertaa kovemmalla. Onneksi en oo vielä kuuro! Kaikkialle combit eivät oo kätevin vaihtoehto, vaan kannattaa ottaa taksi, joka sekin maksaa yleensä kohtuullisen summan eli noin 30-40 pulaa matkasta riippuen. Yhden kerran ollaan oltu niin sanotussa virallisessa taksissa, jossa ei muuten toiminu nopeusmittari eikä kyllä varmaan oikein mitkään muutkaan mittarit. Muuten ollaan kuljettu ns. epävirallisimmilla takseilla, jotka täällä tuntuvat olevan kyllä aika normaaleja takseja, sillä virallisia on paljon hankalampi saada käyttöönsä. Me ollaan otettu puhelimeen muiden ihmisten tapaan hyvien hemmojen numeroita, ja löytyypä meiltä tällä hetkellä myös niin sanottu hovikuski, joka vie meidät tarvittaessa ja ehtiessään aina joka paikkaan mihin halutaan, ja saatiinpa viimeks alennustakin.

Combi

Sää on tällä hetkellä oikein miellyttävä. Pitkään täällä oli jäätävät illat, aamut ja yöt, mut nyt näyttää kevät pikkuhiljaa tulleen, ja kämpässä pärjää nykyään helposti t-paidalla ja shortseilla. Eipä tarvi muuten säätiedotuksiakaan tuijotella niin kuin Suomessa. Päivisin on aina semmoinen 30 astetta lämmintä ja aurinko paistaa melkein aina pilveettömältä taivaalta.

 

To be continued...